perjantai 26. helmikuuta 2016

00500 HKI

Olen viettänyt koko viikon sohvan pohjalla (sänkyni on parvella, jee!) sairastaen. Tuossa kuitenkin apteekissa ja postissa piipahtaessa pysähdyin kotitaloni eteen. Siinä minä taivaalta tulevan sohjon läiskiessä naamaani mietin taas kerran, että Vau mikä elämä. Että olipas ihana valinta muuttaa Suomeen. 

Muutin tammikuussa tutulle alueelle Kallioon/Sörnäisiin. Asunnon etsinnässä sattui aikamoinen tuuri heti ensimmäisenä päivänäni Suomessa. Kiersin katsomassa kolme ihan sopivaa asuntoa ja kaikkia niitä minulle tarjottiin. Olin päättänyt tehdä päätöksen iltaan mennessä, jolloin entinen työkaverini yhtäkkiä laittoi viestiä vapautuvasta asunnostaan. Kiidin katsomaan asunnon samana iltana, soitin vuokranantajalle ja sovin sopparitapaamisen. Alle 24 tunnin Suomessa olon jälkeen olin löytänyt itselleni kodin. Eikä minkä vaan kodin, vaan juuri itselleni sopivan. Hieman yli 28 neliötä puhdasta rakkautta, juuri siinä alueella, jonne halusinkin. Monta kertaa miettinytkin, että olipas ajoitus ja tuuria. (Ps. Kuvat vanhoja, flunssassa voin vain haaveilla perjantaiviineistä.)


Muuttoa sai kuitenkin odotella reilun kuukauden. Ensimmäiset fiilikset tässä kodissa olivat aika ihanat. Täällä on iso parvi, sen alla mukavan kokoinen keittiö. Eteisestä mennään sopivan kokoiseen kylppäriin ja kaiken tämän lisäksi asuntoon jää erittäin mukavasti elintilaa. Tämä on koti, jonne on aina mukava palata. Kaiken tämän ihanuuden lisäksi pakko vielä todeta, että onpas muuten ihanaa asua yksin! Jotkut tykkäävät, ettei asunnossa joudu olemaan aina yksin. Mutta minusta on juuri täydellistä saapua kotiin, tietäen että pääsen olemaan yksin, jos niin tahdon. 

Rentouttavaa tai reipasta viikonloppua! Minä koitan vielä lepäillä tämän flunssan pois.

sunnuntai 14. helmikuuta 2016

BLOGILOMA

Ajoittain mieleeni on muistunut, että minullahan on blogi. Niinä hetkinä olen kuitenkin miettinyt, että mitäs sinne muka kirjoittaisin ja sitten koko ajatus on haihtunut kiireeseen. Seuraakohan tätä vielä joku?

Usein aktiiviset blogaajat puhuvat blogilomista, kirjoituslukoista ja muista haasteista kirjoittajan arjessa. Jonkun tällaisen tässä kai kävin läpi. Ehkä pienen identiteettikriisin blogini suhteen, joka oli viime vuosina muotoutunut täysin matkablogiksi. Omasta elämästäni matkustelun ympärillä pystyi vain lukea sivulauseissa tai rivien välistä. Mistä siis nyt kirjoittaisin, kun elämäni pyörii vain Helsingissä? Mikä olisi blogini uusi suunta vai loppuisiko tämä kokonaan? Jäisi päiväkirjaksi ja muistoksi niiltä ajoita, jolloin elämässäni vaihtuivat maisemat puolivuosittain ja mitään suurta ei voinut suunnitella muutaman kuukauden päähän.



Blogihiljaisuus usein kertoo kahdesta asiasta, ainakin oman kokemukseni mukaan. Joko ihminen ei kykene kirjoittamaan, kun ei ole voimia tai sitten hänellä on kiire. Itse onnekseni lukeudun tällä kertaa tuohon jälkimmäiseen ryhmään. Elämäni on täyttynyt kiireestä nähdä uusia ja vanhoja ystäviä. Olen ahminut kalenterini täyteen kaveritreffejä, lähtenyt uusiin juttuihin mukaan ja varmistanut eläväni täysillä. Saksassa usein hautauduin itsekseni omiin touhuihini, joka pidemmän päälle ei ole minunlaista elämää. Olen myös nauttinut töistä, ajoittain jopa todella pitkistä päivistä. On haastetta, vastuuta ja edistysaskelia. Olen siis elänyt aika harvinaisen onnellista elämää, lähiaikoina myös hyvin vaaleanpunaisten lasien läpi. 

Yksityiselämässä siis olisi ihania asioita, mullistuksia, onnistumisia ja ihastumisia. Mutta miten kirjoittaa niistä blogiin, joka on jo pitkään kertonut minusta vain pintaraapaisun. Siinäpä kysymys, jota jään miettimään. En siis edelleenkään osaa sanoa palaanko blogini ääreen aktiivisesti, sillä tässä haetaan vielä hieman suuntaa. Se siis jää nähtäväksi. Nyt kuitenkin kiirehdin turvatarkastukseen! Olen matkalla Vaasasta Helsinkiin ihanan kotiviikonlopun jälkeen. On myös todella ihana palata Helsinkiin. Palaillaan!

keskiviikko 6. tammikuuta 2016

PÄIVÄ TALLINNASSA

Muutama viikko sitten tuli käytyä päiväreissulla Tallinnassa. Nyt kun se on tuossa edullisen ja lyhyen matkan päässä, aion käydä siellä useamminkin. Etenkin hintalaatusuhteeltaan erinomaisen ruoan vuoksi. Tällä kertaa kävimme erittäin paljon kehutussa Rataskaevu 16 -ravintolassa, jossa oli erinomainen palvelu ja herkulliset ruoat. Ja hintatasoltaan Suomen ravintolaruokaa halvempi. Suosittelen! Muuten päivä kului kierrellen vanhassakaupungissa sekä vaatekaupoissa, joita Suomesta ei löydä.

sunnuntai 3. tammikuuta 2016

VUOSI VAIHTUI

Vuosi 2015 oli monella tapaa ihana ja parani vain loppua kohden. Siitä jäi käteen hirmuinen määrä reissuja, kaupunkeja, maita. Sekä lisää työkokemusta. Suurin muutos oli koko vuoden kestänyt muuttoprosessi, joka eteni henkiseltä tasolta vihdoinkin loppuvuodesta konkreettiseksi. Olin luvannut vuoden vaihtuessa, että teen isoja päätöksiä, joilla saan elämääni enemmän iloa. Niitä lupauksia tässä nyt eletään!

Tällä kertaa vuosi vaihtui Kuopiossa serkun seurassa. Viikonloppuni sisälsi sukulaisia, pakkasta, lunta, jäätynyt järvi, jouluruokia ja hyviä hetkiä. Tuntuu kuin olisin ollut ikuisuuden poissa Helsingistä. Ja ihanampaa tästä kaikesta tekee se, että nyt Suomessa asuessa pääsen kovin kauniiseen Kuopioon koska vain!


tiistai 29. joulukuuta 2015

WIEN

Jes, mulla on vihdoinkin nopea netti puhelimessa! Kuukauden sitä olikin aika netittömänä työpaikan ulkopuolella. Eli palataanpas blogin pariin! Huomasin vuoden matkoja kootessani, että enhän minä ole kirjoittanut Wienistä lainkaan! Vietin tuossa kauniissa kaupungissa muutaman päivän Budapestin ja Innsbruckin välissä. Budapestistä pääsi helposti muutamassa tunnissa bussilla, joten kaupunki sijoittui matkasuunnitelmaani erittäin helposti.

Wienissä oli joulumarkkinakausi juuri alkamassa ja sain kävellä tunnelmallisilla pienillä kujilla katselemassa kaikenlaista kaunista. Wien ei kuitenkaan kolahtanut minuun yhtä kovaa kuin Budapest. Myös säällä oli varmasti vaikutusta, sillä aurinkoisen Budapestin sijaan Wienissä tihkutteli aika paljon vettä. Säästä huolimatta, kuljin pyörällä paikasta toiseen ja tällä tavoin ehdin nähdä yllättävänkin paljon. Ja onhan se kaupunki kuitenkin todella kaunis. Kyllä se fillarointi vaan tekee kaupunkilomasta aivan erilaisen!

torstai 17. joulukuuta 2015

TOISEN VUOSIPUOLIKKAAN MATKAT

Kirjoittelin kesällä kiihtyneestä matkailutahdistani ja siitä, kuinka olin vuodenvaihteessa päättänyt, että minun täytyy alkaa kokemaan enemmän maita ja kaupunkeja, kun asun niin keskellä. Vuoden ensimmäinen puolikashan meni hyvin. Ei siinä toisessakaan valittamista! Eurooppaa kauemmas en tällä puolikkaalla kuitenkaan päässyt, mutta reissuja ja uusia kohteita kertyi hyvä määrä.

Kesäkuu meni Suomen lomaa lukuunottamatta Saksassa. Heti heinäkuun alussa suuntasin helleaaltoa pakoon rannikolle Haagiin, Hollantiin. Tämän reissun alku meni hieman pieleen, kun nukuin ensimmäistä kertaa elämässäni kunnolla pommiin ja missasin jotain tärkeää. Aamupaniikissa varasin uuden junan ja pääsin viikonlopuksi reissuun. Heinäkuun lopussa menin vielä viikoksi Suomeen.


Elokuuhun mahtui BerliiniPraha, Lontoo ja Brighton. Muistan kuinka ihanalta tuntui, kun jokaiselle viikonlopulle oli suunniteltu jotain ihanaa. Berliinissä saatiin nauttia kovista helteistä, joita pakoon viiletettiin ympäri kaupunkia fillareilla. Prahan ja Lontoon tiivistin yhteen viikkoon, viettäen yhden päivän siinä välissä kotona. Ensin lapsuudenystävän luona Prahassa, joka oli minulle ihan uusi kohde. Jopa maa oli uusi! Sitten toisen kaverin kanssa Lontooseen ja Brightoniin. Brightonissa oli silloin ihana sää, ainakin yhden päivän!


Syyskuu alkoi trivagon reissulla Pohjois-Saksaan. Kävin myös päiväreissuilla Heidelbergissä sekä Frankfurtissa. Selkeästi tavoitteena kerätä Saksan kaupunkeja kasaan, vielä kun ehti!

Lokakuussa kävin vielä Luxemburgissa viikonloppureissulla sekä vietin kaksi viikkoa töissä Mallorcalla. Töiden lisäksi ehdimme olla rannalla (lokakuussa!!) ja kierrellä saarta.


Marraskuu menikin kokonaan lomaillen. Ensin vietin Suomessa viikon, jonka jälkeen kävin Budapestissä, Wienissä (huomasin, että tästä puuttuu postaus!), InnsbruckissaStrasbourgissaAmsterdamissa sekä Münsterissä. Oli ihana nauttia yllättävän lämpimästä marraskuusta lomaillen! 


Tälle vuodelle on siis oikeasti kertynyt todella paljon reissuja. Sehän se tavoite olikin! Nyt täytyy totuttautua siihen, että enää ei pääse lomailemaan niin usein ja matkustamisen asuinmaan ulkopuolelle kestää kauemmin. Alkuvuodesta siis onkin Suomi-matkailua edessä, heti ensimmäisenä Kuopio ja Pori. Ja nyt vielä Helsinkikin tuntuu niin ihanalta, että melkein kuin lomalla olisi!

maanantai 14. joulukuuta 2015

MÜNSTER

Viimeisenä kokonaisena päivänä Saksassa tuli käytyä muutaman tunnin junamatkan päässä Münsterissä. Joulumarkkinoiden aikaan Saksassa kaikissa kaupungeissa on aivan erilainen tunnelma, niin oli Münsterissäkin. Lähes 5 vuotta sitten Saksassa ensimmäistä kertaa käydessäni saksalainen ystäväni vei minut Münsteriin päiväreissulle, mutta siltä reissulta mieleeni ei ole jäänyt muuta kuin kauniit talot ja viikonloppumarkkinat. Nyt oli mukava virkistää muistia ja katsella taas niitä taloja, tällä kertaa jouluvalaistuksessa.

Markkinoilla kierrellessä usein turhauttaa väenpaljous, mutta silti sinne on päästävä juomaan hehkuviiniä, kuumaa kaakaota ja fiilistelemään tunnelmaa. Törmäsimmepä myös suomalaiseen naiseen myymässä suomalaista hunajaa suoraan Lapista. Salmiakkihunaja, nam! Moni saksalainen maistoi ja nyrpisteli, minä onnellisesti nappasin ostoskassiini yhden. 

lauantai 12. joulukuuta 2015

KAKSI VIIKKOA SUOMESSA - MIKÄ FIILIS?

Fiilis on hyvä. Ajoittain hämmentävänkin hyvä. Olen törmännyt useaan kertaan kysymykseen, että tulinko Suomeen mielelläni. Ja vastaus on aina, että todellakin. Ensimmäistä kertaa elämässä pimeys ei haittaa, ei tuo jatkuva vesisadekaan. Ja päivinä kun työpöytäni äärestä katselen meren päällä möllöttävää aurinkoa, tunnen olevani poikkeuksellisen kiitollinen ja onnellinen. Uskon, että tulin pisteeseen, jolloin Suomeen tuleminen oli luonnollista ja tarpeellista. Olin jollain tasolla valmis jättämään sen tietynlaisen levottoman ja epävarman seilauselämäntavan taakse ja nauttimaan niistä perusasioista, joihin kuuluu yksiöelämä, äiti ja iskä pelkän (mutta pitkän) bussimatkan päässä, tutut ystävät, oma ihana ja uniikki äidinkieli sekä helpottunut arki. Näiden asioiden vuoksi elämäkin tuntuu helpommalta. Ehkä suurin arkeen vaikuttava tekijä onkin ollut kielimuuriton kanssakäyminen myyjien, hammaslääkärin vastaanoton tai vaikka satunnaisten ratikkapysäkillä hengailevien ihmisten kanssa. 


Asun tällä hetkellä Punavuoressa ja voi elämä miten kaunis tämä kaupunginosa onkaan. Muutamana aamuna olen herännyt kuudelta juostakseni vain katuvalojen valaiseman Punavuoren ja Ullanlinnan läpi. Kuu on yhä ollut taivaalla mustan meren yllä ja pienet lähisaaret erottuneet heikon valaistuksen avulla. Muistan, kun joskus alussa Saksassa fiilistelin rakennusten kauneutta. Nyt muistan, että täältäkin niitä löytyy. Joka arkipäivä saan kävellä myös jouluvaloin valaistua Esplanadia töihin kauppatorille ja vaikka piipahtaa Senaatintorille Tuomaan markkinoille. Tiistaina Sibeliuksen päivänä menimmekin markkinoille lounaalle ja katselimme auringon paistaessa kirkkaalta taivaalta, kun satapäinen kuoro ja sadat ihmiset yleisössä lauloivat Finlandia hymnin. Tälläiset pienet hetket lenkkeillessä Ullanlinnan läpi, nauttiessa joulumarkkinoista ja ihan vaan istuessa pienissä suloisissa kahviloissa (kuten juuri nyt) tekevät elämästäni nyt jotenkin niin uskomattoman hienoa. 

Myös joku viikko sitten kirjoittelin Uusien ystävien Facebook-ryhmästä. Sekään ei jäänyt vain ajatustasolle. Olen tavannut sieltä muutamia mukavia tyttöjä, ollut isolla porukalla Kallion kuppilassa, joulumarkkonoilla, syömässä. Tänään illalla menemme minun ja toisen tytön järjestämänä pelaamaan rantalentopalloa ja illalla juhlimaan tiistaina tapaamani tytön ja hänen kavereiden kanssa. Kun arki täyttyy mukavista hetkistä ja muuton jälkeen en ole jäänyt yksin nyhjäämään, kaikki tuntuu todella valoisalta. Suuri osa tytöistä asuu Kalliossa ja kuukauden päästä sinne muuttaessani, aion mennä kaikkeen vieläkin aktiivisemmin mukaan. 

Joku varmaan ajattelee, että siellä se Jenni nyt elää jotain kuherruskuukautta Helsingin ja Suomen kanssa. Sekin voi olla totta. Kun viime uutenavuotena vuoden vaihtuessa päätin, että haluan elämäni muuttuvan ja istutin ensimmäistä kertaa päähäni ajatuksen, että mitäpäs jos muuttaisin Suomeen, alkoi henkinen valmistautumisprosessi. Ensin puoli vuotta sitä haudottuani ja toisen melkein puoli vuotta odotellessani, ehdin jo saada itseni aika valmiiksi, kypsäksi. Eli nyt täällä ollessani en yllättäen kaipaa Saksaa ja sitä elämää. Siinä oli paljon hyvää, mutta paljon haastavaa. Tästä kirjoittelen joku toinen kerta. Koska muuten tästä jo romaaninpituisesta postauksesta tulisi vieläkin pidempi. 

Kaiken kaikkiaan, oli kuherruskuukausi tai ei, tämä kaupunki tuntuu tällä hetkellä maailman parhaalta. Mukavaa viikonloppua tyypit! :)

sunnuntai 6. joulukuuta 2015

ENSIMMÄINEN VIIKKO SUOMESSA


Kulunut viikko on hujahtanut nopeasti. Maanantai meni asuntonäyttöjä kierrellessä, tiistaina oli ensimmäinen päivä uudessa työssä ja torstaina jo pikkujoulut. Viikko meni yllättävän pirteissä fiiliksissä, mutta sitten viikonloppuna alkoi väsymys painaa. Nyt onkin ollut mukava olla kotona, kutoa pipoa ja järjestellä tavaroita.


Asuntokin löytyi! Kiersin kolmessa näytössä ja pelkojani vastoin, kaikkia asuntoja tarjottiin. Kuitenkin ihan yllättäen entinen työkaverini ilmoitti hänen kämppänsä vapautuvan vuoden vaihteessa ja kirjoitan nyt huomenna sopparin tähän asuntoon! Olin aikoja sitten kysellyt vapautuvia asuntoja Helsingissä Facebookissa ja nyt hänen viestinsä ajoittui täydellisesti. Seuraavana päivänä se olisi ollut jo liian myöhäistä, sillä olisin ottanut vastaan jonkun ihan ok kämpän. Tämä tuleva asuntoni on yllättävän iso parvellinen yksiö, joka on kaikkia katsomiani asuntoja paljon parempi! Olen todella innoissani! Sijaintikin on tutussa Kallio/Sörnäisissä, jossa aikanaan vietin harjoitteluvuoteni.

Tämä nyt oli todellinen tilannekatsaus ensimmäisen viikon jälkeen, sillä postauksia ei tule tippumaan kovin useasti ennen kuin saan käyttööni nopeamman netin. Nykyisessä asunnossa kun ei ole langatonta nettiä ja ulkomailla asuessani hankkimassa ylläpitoliittymässäni on varmaan Suomen hitain netti. Mutta viimeistään jouluna ja tammikuussa aktiivisoidun niin täällä kuin instagramissakin! 

torstai 3. joulukuuta 2015

PÄIVÄ AMSTERDAMISSA

Viime viikolla viestin päivän Amsterdamissa, on yksi Euroopan lempikaupunkejani. Voisin jopa hitusen väittää, että viihtyisin siellä myös asukkaana. Kaupunki on erittäin kansainvälinen ja juuri sopivan kokoinen. Se on täynnä sympaattisia kahviloita, pieniä putiikkeja, kivoja sisustusliikkeitä, second hand -myymälöitä. Ja onhan se niin kaunis! Ainut kurja puoli mielestäni on kaupungin ihan keskusta, joka houkuttelee puoleensa tietynlaista turismia. Mutta se siitä, ainakin näin aurinkoisena päivänä Amsterdam näytti taas parastaan!

Alunperin olin varannut bussiliput Amsterdamiin keskiviikolle, mutta viime viikonloppuna päädyin kuitenkin vaihtamaan ne torstaille. Ja se kannatti, sillä keskiviikon kurjan kelin sijaan pääsin nauttimaan aurinkoisesta Amsterdamista. Aloitin päiväni ihanassa Ivy & Bros -kahvilassa aivan kaupungin ytimessä. Ainoana asiakkaana ennen lounasaikaa sain nauttia hollantilaisen omenapiirakan (nam!!) lisäksi kahvin, johon oli taiteiltu jopa miehen kasvot. Valitettavasti kameralla en tajunnut ottaa tästä kuvaa, instagramissani se tosin vilahti viime viikolla.

Aamukahveilta suuntasin puolen tunnin kävelyn päässä olevaan Hutspot-myymäälään, jossa myytäisiin laadukkaita vaatemerkkejä. Netissä kauppaa mainostettiin sanoilla hipsteri, jota se ehkä hieman olikin. Matkalla myymälään kuljin viime kevään reissulta tutun Utrechtsestraat-kadun läpi, jonka ympäriltä löytyy paljon sympaattisia puoteja, putiikkeja ja kahviloita. Hutspotiin päästessäni minulle infottiin sen olevan poikkeuksellisesti kiinni ja ohjattiin toiseen myymälään kaupungin toisella puolella. 

Päivä hujahti nopeasti ohi valokuvatessa ja shopatessa. Olisin voinut kierrellä niitä kauppoja vielä toisenkin päivän, niin mukavaa se oli. Ehkä joskus uusiksi!